sunnuntai 1. joulukuuta 2013

R.I.P.

Hei hei Minni-rakas!

Minni (Freunds Ninelka 4.6.2011-1.12.2013) nukkui pois tänä iltana kello 19.15. Melkein 2,5 vuotta Minni jaksoi taistella maksashuntin kanssa.



Meillä oli eutanasia-aika varattu Minnille 3.12.  Viikin Eläinsairaalaan, mutta emme ehtineet sinne saakka. Minnin vointi huononi nopeasti jo tänä iltana. Pääsimme Mäntsälässä Saaren Yliopistollisen pieneläinklinikan päivystykseen (toimii Tuotantoeläinsairaalan yhteydessä), jossa lääkäri ja kolme harjoittelijatyttöä hoitivat Minnin viimeiselle matkalle lempeästi ja koiraa sekä meitä kunnioittaen. Sain pitää Minnin sylissäni, kun rauhoittava lääke teki tehtävänsä ja Minni vajosi hyvin nopeasti unen kaltaiseen horteeseen. Sen jälkeisistä toimenpiteistä Minnillä ei ollut paljonkaan käsitystä, ehkä parin luomen räpäytyksen verran. Olimme mieheni kanssa Minnin luona viimeisiin sydämen lyönteihin asti ja vielä senkin jälkeen.

Olimme kyynelissä kaikki, minä, mies, harjoittelijat...lääkärikin ääni käheänä.

Lääkäri sai Minnin reagoimisesta rauhoittavaan lääkkeeseen sen käsityksen, että tulimme aivan oikealla hetkellä. Minni oli todella heikossa kunnossa; hänen maksansa oli aivan lopussa. Ulospäin pirteä, leikkisä, sinnikäs...loppuun asti. Eikä maksan heikkous näkynyt edes verikokeissa. Mutta myrkytystila oli jo liian suuri maksan kestettäväksi.

Minni-blogi hiljenee. Vastailen kuitenkin edelleen kysymyksiin, jos maksashuntti jotakuta askarruttaa...

Terveisin,
Minnin Mamma, Sari,
joka toivottaa kaikille Minnin kamusille oikein ihanaa joulua! (Käyn kyllä lukemassa juttujanne :))

13 kommenttia:

  1. No niin, nyt vesi valuu solkenaan silmistä :(
    Teitte vaikean ratkaisun, mutta muistakaa, että Minnin on nyt hyvä olla. Ei ole kipuja siellä sateenkaarisillan toisella puolella. Pieni, suloinen Minni, hyvää matkaa, nuku hyvin.
    Osanottoni Minnin perheelle, lämmin halaus teille kaikille!

    VastaaPoista
  2. Minni, olit ihana!

    VastaaPoista
  3. Minni jätti pienet tassunjäljet sydämeen; nyt vähän kirveltää mutta pian ne muistona lämmittää. t. Kummitäti

    VastaaPoista
  4. ♥ Entä jos surua ei olisi, jos ei olisikaan kyyneleitä, ei ikävää, ei kaipausta?
    Se vasta surullista olisi. Koska silloin ei olisi ollut rakkauttakaan.
    Sillä niin paljon kuin on rakkautta, niin paljon on myös surua.
    (Hanna Ekola)

    VastaaPoista
  5. Toivottavasti surun keskellä ihanat muistot lämmittävät.

    t. Aikku ja Ollikka

    VastaaPoista
  6. Me otetaan osaa teijän suruun...

    Rakkaudella: Myrsky, Tuisku ja Nettimartta

    VastaaPoista
  7. Täällä nieleskellään :(
    Otamme osaa suureen suruun. Vaikeaa on luopuminen rakkaasta lemmikistä.
    Voimia, toivottaa Shuntti-Lilly, mamma Dinah ja Hani

    VastaaPoista
  8. Voimia oikein kovasti :( !! Kyynel valuu poskella... Mulla 4,5-vuotias kääpiöpinseri, jolta leikattiin maksan ulkopuolinen shuntti 2009 jouluna Viikissä. Nita oli silloin vain puoli vuotta. Ruokailun jälkeinen sappihappo oli lähes 500 ja maksa-arvoista osa taivaissa ja osa liian matalia. Tiedän siis mitä olette läpikäyneet :( Ansku

    VastaaPoista
  9. Hei! Otan esinnäkin osaa menetykseenne. Löysin blogisi kun etsin tietoa maksashuntista johon myös oma koirani lume (bichon frise ) kuoli melkein saman ikäisenä ja samaan aikaa kuin teidän minni. Soittelin kuukausi tolkuilla kaupunkimme eläknlääkäriin eikä kukaan pyytänyt meitä käymään. Lopulta tilanne oli niin paha että pääsimme varkauden eläknlääkäriin ja tuomio oli kauhea. Eutanasia jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Joten lume 6.7.2011-24.10.2013 eli vain kanssani 2vuotta ja 3kk. Asiaa kun en ole voinut vielä käsitellä kunnolla etsin ja luen edelleen sairaudesta ja ehkä kiusaankin itseäni miettien olisiko ollut joku toinen tie. Toivon teille kaikkea hyvää! Menetys on suuri ja sitä kun ei kukaan korvaa kun paras ystävä viedään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Kiitos viestistäsi ja osanotostasi. Uskomatonta, ettei missään suostuttu ottamaan Lumetta hoitoon! Ehkä ajoissa aloitettu hoito olisi pidentänyt koiran elinikää, hiukkasen ainakin. Toisaalta, siitä ei ole maksashunttitapauksissa mitään taetta...sairaus etee jossain vaiheessa sitten kuitenkin aika nopeasti kai loppuunsa, kun maksa ei kuitenkaan määräänsä enempää voi kestää. Niin että älä turhaan itseäsi kiusaa...Lume eli todennäköisesti kutakunkin niin pitkään kuin olisi elänyt hoidollakin...ehkä oikealla ruokavaliolla olisi elänyt kuitenkin terveempänä. Ja tietysti, sinulle ei annettu edes mahdollisuutta harkita leikkausta, mikä on suuri vääryys. Otan osaa suureen menetykseesi; toivon sinulle jaksamista ja selviämistä ystäväsi menetyksestä. Toivotaan että meille molemmille jonain päivänä suotaisiin toisenlainen, iloisempi kokemus koirakaverin kanssa. (Vaikka tämä sairas koira kieltämättä säilyy muistoissa aina aivan erityisenä <3)). Hyvää kevättä, Sari

      Poista
  10. Meidän pikku-Bono ( Se oli welsh corgi pembroke) se lähti taivaaseen matkalle jouluna. Se menehtyi huonon selkänsä takia. Se itki ja yritti taistela selkäkipua vastaan. Mutta se lopetettiin eläinlääkärissä. En ollut mukana. Otan osaa Minnin matkalle

    VastaaPoista