keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Kuiva käppänä

Terve!

No en ole terve, mutta oon kyllä ihme tapaus. Kävin äitin kanssa lääkärissä ja saatiin taas semmosia veriarvoja, että huhhuh! Ai mikä mua vaivaa? No ei mikään sen kummempi ku tää iänikune suntti. Välillä käydään kontrollissa, että nähdään missä mun vointi niinku menee. Tällä kertaa en päässytkään Helsinkiin, ko äiti halusi käydä täällä Mäntsälän Animagissa.

Ja kyllä saatiin hienoa palvelua! 2 lääkäriä ja 1 hoitaja oli paikalla kuuntelemassa, ko äiti kertoi mun tarinan ja mä esittelin tietty kaikki mitä mä osasin ja tutkin koko huoneen ja tutustuin kaikkiin täteihin siinä samalla ko kuuntelin. Mikä musta oli upeeta oli se, kun lääkäri sanoi, että "eihän noin hyväkuntoista koiraa tartte lopettaa"! Äitikin oli aika iloinen, kun kuuli sen. Viikissä viime helmikuussa ne sanoi ihan tylysti, että mä elän enää vähän aikaa. Höpö höpö. Tässä mä vaan edelleen viuhotan hirvee vauhti päällä!

Aijoo. Ne veriarvot. Mikä oli hassua, niin se, että mun maksa-arvot oli ihan normaalit. Eiks niinku kaiken järjen mukaan mun maksa ole sitten ihan kunnossa, hei? Ja sokeriarvo oli myös ok, että ei mulla ole diabetestäkään. Munuaisarvot oli vähän alakanttiin, koska mä juon niin kauheesti - ihan liikaa siis. Mutta silti mun elimistö on pikkusen liian kuiva. Mutta noooo, se johtuu tietty siitä, ko mä oon niin nirso, etten haluaisi syödä mitään...ja sitten usein korvaan sen syömisenkin juomisella. Lääkäri sanoikin, että mä olen ihan terveen näköinen, mutta vähän semmonen "kuiva käppänä"...mutta päätin etten loukkaannu, se oli niin ihana lääkäri :)

Mutta ne sappihapot. Apua. Ennen syömistä otettu arvo oli yli 300 (<10) ja syömisen jälkeen mitattu arvo yli 400 (<30). Lääkäri sanoi, että on ihme, että olen hengissä. Mutta kai mä sitten reagoin hyvin ruokavalioon ja lääkitykseen, koska olen hengissä...

Mulla oli just juoksukin, se loppui. Ja päätin ryhtyä syömään. Jos vielä tämän talven näkisin, ja ainahan sitä voi ainakin haaveilla kesästä, eiks vaan?


Isi osti mulle Ikeasta lampaantaljan. Se on nyt mun lempinukkupaikka. Ja huomatkaa mun lempiunilelu on mukana!

Tässä mä hymyilen sulle :) Huomatkaa mun lelut tuolla penkin alla...possu ja mikkipallo. Toi jalka kuuluu mun Emppu-veljelle, hih.

Heippahei ja mukavaa joulunodotusta kaikille kamusille!

Minni

6 kommenttia:

  1. Olipa ilosia uutisia! Me lähetetään sulle tuplamuiskaukset. Sä oot niin iiiiihaaaanaaaa.

    VastaaPoista
  2. Vau, kuinka hyviä uutisia! Vaikuttaa siltä, ettei Minni oo luovuttajatyyppi, ja hyvä niin. :) Täälläkin on pysyneet maksa-arvot hyvinä shunttikoiran ruokavaliolla, mutta sappiarvot oli kohonneet, kun keväällä viimeksi otettiin verikoe. Tiiätkö, mihin korkeat sappiarvot vaikuttaa? Oon tähän asti keskittänyt huomioni enemmän maksa-arvoihin...

    Onko Minnilla ollut tärinäkohtauksia? Taistolla ei oo ollut sen jälkeen, kun se aloitti melkein vuosi sitten uuden ruokavalion.

    Nauttikaahan talvesta!

    t. Suvi ja Taisto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minni ei ole luovuttaja, todellakaan! Se on niin sitkeä sissi, ettei paremmasta väliä. Minnillä on kyllä päivittäin aika pahojakin tärinakohtauksia, joten kyllä tuo Minnin vointi aikuisten oikeasti on huonompaan menossa. Hyvää vointia Taistolle, toivottavasti vointi pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään!!!

      Poista
  3. Hienoa, että oot noin virkeä ja pirteä typykkä kaikesta sairastelusta huolimatta. Toivottavasti sä pysyt vielä piiitkään täällä meidän kanssa virtuaalimaailmassa. Voi kun nuo sappihappo-arvot sais laskemaan, niin varmasti sulla olis vielä parempi olo. Edes vähän enemmän normitasolle, vai mitä?
    Lampaantalja on hieno, siinä on sunkin mukava kölliä. Muiskuja muruselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Elli! Kiitos muiskuista, muiskuja sullekin! Täällä yritetään vielä köpsötellä vähän aikaa... :)

      Poista